Nuuksion kansallispuiston 23v ja Nuuka ry’n 24v juhla Vihdin Stenbackassa.

Nuuksion kansallispuiston 23v juhlaa vietettiin  Espoon Retkeilijöiden ja Nuuka ry’n  Stenbackassa Vihdissä.

Nuuka ry:n Hilkka Laitinen luki Nuuksio ryhmässä olleen biologi, FL Jack Barkmanin kirjoittaman juhlapuheen, joka on myös osittain julkaistu Helsingin Sanomissa. Hän ei itse päässyt paikalle yhteensattumien vuoksi.

”

Helsingin kiinteistovirastossa on tehty esitys Helsingin ulkokunnissa omistamien kiinteistöjen vamisteluohjeeksi. Kiinteistölautakunta esittää suunnitelman kaupunginhallitukselle. Lautakunta on kuitenkin äänin 5 vastaan 4 palauttanut esityksen uudelleen valmisteltavaksi.

Seuraavassa näkemys asiasta koskien Nuuksion järviylänköä.

1980- luvun lopussa silloinen Helsingin seutukaavaliitto laati likimääräiset järviylängön rajat. Pohjoisessa rajan muodostavat Härkälän- ja Lepsämäjoet, lännessä Poikkipuoliainen ja Tervalampi, etelässä Turunväylä ja vanha Turuntie sekä idässä  mutkitteleva linja Vanhan Turuntien ja Lepsämäjoen välillä, kulkien Matalajärven itäpuolella.Alue kattaa n 20 000 ha. Valtioneuvosto teki 1989 periaatepäätöksen järviylängön kehittämiseksi ulkoilun ja luonnonsuojelun tarkoituksiin. Tällä ylängöllä sijaitsevat tunnetut Helsingin alueet, kuten Salmen, Vaakkoin, Luukin, Nuuksion, Karjakaivon ja Pirttimäen ulkoilualueet. Osittan Natura ja luonnonsuojelualueita sijaitsee ulkoilualueilla.

Uudenmaan ympäristösuojelupiiri ja pääkaupungiseudun partiolaiset aloittivat 1987 operaation saadakseen kansallispuiston järviylängölle. Mukana olivat useat yhdistykset, ryhmät ja aktiiviset kansalaiset. Myönteisesti asiaan suhtutuneet viranomaiset edistivät hankkeen etenemisen. Tämä suuri työ johti 1994 tulokseen ja kansallispuisto perustettiin ensin 1620 ha kokoisena. Puisto on vähitellen laajentunut ja kattaa nyt n 5000 ha. Helsingin kaupunki  luopui suurista alueista, puistoa näin laajentaen. Ympäristösuojelupiirin Nuuksio- ryhmän  malli oli, että järviylängöstä 5000 ha olisi kansallispuistoa, 10 000 ha Helsingin, Espoon ja Vantaan ulkoilualueita ja 5000 ha kuuluisi yksityisille. Näin ovat asiat Nuuksion järviylängöllä toimineetkin.

Helsingin ulkoilualueet hankittiin viime sotien jälkeen ulkoilua varten ja ovat tähti kaupungin kruunussa. Myynnin yhtenä perusteluna esitetään kiinteistöveroa, jonka Helsinki vuosittain maksaa Espoolle ja Vihdille. Tämä ei  Helsingin budjetissa ole iso raha. Toki myynnistä saadaan miljoonia, mutta ne ovat nopeasti kulutettu. On  ajateltu, että alueet eivät tuota, aiheuttavat vain kuluja. Tässä unohdetaan tärkeä asia. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että metsissä liikkuminen luo hyvän pohjan terveydelle. Näin syntyy säästöjä. Kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista.

Esityksessä sanotaan, että myyntiin on valittu alueita, joita ei kovin paljoa käytetä. Vaakkoin ja Karjakaivon kohdalla tämä ei pidä paikkansa. Tämän näkee mm. kovin kuluneista poluista. Vaakkoi on hyvin suosittu koiranomistajien paikka kilpailuineen. Koko järviylänköllä on laskettu vuosittain olevan 800 000 käyntiä. Ulkoilualueet eivät vain mahdollista ihmisille eri harrastuksia, vaan ylläpitävät eliölajien monimuotoisuutta.

Suurin osa myyntiin tulevien alueiden ehtona olisi, että virkistyskäyttö jatkuu. Mitä tarkoitetaan virkistyksellä? Ostajasta riippuen voi alueelle syntyä varsinainen sirkus ja ulkoilualueet pirstoutuvat esimerkiksi erilaisten metsänhoitokäytäntöjen suhteen.Mm. luontoaspektin puuttuminen esityksestä sai Kiinteistölautakunnan  palauttamaan sen. Mikäli myyntiin päädytään, on mielestäni ainoa mahdollinen ostaja  valtio ja alueiden liittäminen kansallispuistoon. Tämä on rahallisesti toteutettavissa, koska projektin odotetaan kestävän 5-10 vuotta”.

Tietoa Nuuksiosta löytyy kirjasta: Leivo, H ( toim.) 2003: Nuuksio. Miljoonan ihmisen erämaa. Tammi, Helsinki. 231 s.

Nuuksion perustamisasiakirjan on allekirjoittanut Presidentti Mauno Koivisto.

Juhlissa mukana kolme ViRettiläistä aikuista ja kolme lasta.                                                             

 Vuoden olioksi valittiin Vanamo .” Luoja loi, mutta Linne´järjesti, kertoo vanha sanonta.Carl von Linne´kesytti luonnon nimillä ja luokilla.Hänen nimikkokasvinsa oli VANAMO, Linnaea borealis.

Mia